Pienestä kiinni kuin minulla pissiessä...Tunerit ja piippuvärähtely

[Long Range]

Tunerit ovat olleet piekkari kasa-ampujilla käytössä rapakon takana jo noin 30 vuotta.Meillä yleistyneet vasta viimeisten 10 vuoden aikana.

http://harrellsprec.com/index.php/products/harrell-rimfire-tuners-403

www.varidecicognani.it/en/shop/accessories--accessori_0/

Joskus puhuttukin,että Harrelsissa 1 klikkaus siirtää 0,025 mm.Siis rapiat 2 sadasosa milliä...Nyt on jo 2:ssa eri Turbo piekkarissa todettu täälläkin,että 1 klikkauksen siirto eteen/taaksepäin parhaasta käyntikohdasta  vie jo käyntiä huonommaksi.

On 2 kuppikuntaa maailmallakin.Tarvitseeko eri lämpötiloissa siirtää tunerin asetusta? Calfee lausunut tästä: "Jos tarvitsee siirrellä,piekkarissasi on joku vika".
Tuolle lauseelle on kyllä täällä todisteena Tapani Nousiaisen Turbo piekkari,joka on pitänyt käyntinsä +4 viiva liki +30 asteessa siirtelemättä.

Nyt taisi löytyä mittalaitteisto Suomessa,jolla saa datan piippuvärähteystä,luodin ulostulo hetkestä suhteessa piipun suun liikkeeseen yms.
Yritämme järjestää mittaus session kevään aikana ja katsotaan mitä irtoaa....

Kiinnostaa ainakin nähdä kuvaajat kun tuneri on OIKEASSA kohdassa ja sitten VÄÄRÄSSÄ kohdassa,Eli onko totta,että tunerin säädön ollessa kohdallaan,luodin irtoaminen suulta tapahtuisi "stopped muzzle" kohdassa eikä pystyliikkeen aikana...
Ja jos luoti on esim. 0,1 mm pidempi kuin toinen,miten se näkyy irtoamis hetkessä.

Myös se,että JOS ahdas kohta piipussa on vain lyhyellä matkalla piipun suulla vrt.tasaisesti suuta kohti kiristyvän piipun värähtely data.

Kun tuo luodin laakeripinnan tasapituisuus on tärkeä asia missä tahansa kiväärissä ja tuossa yrittänyt laskeskella minkä verran piipun suu liikkuu JOS laakeripinta on esim. 0,1 mm pidempi/lyhyempi,niin tuli mieleen,että olisi ehkä pitänyt matemaatiikan tunneilla olla aikoinaan enemmän "läsnä"....Osuisi edes pilkut kohdilleen.

Kuitenkin sen ymmärrän,että jos piekkarin luodin tasopinta on 6,0 mm niin sen ulostulo piipun suulta kestää 0,006 m / 325 m/s = 0,0000185 s.
6,1 mm pitkän tasopinnan ulostulo kestää 0,0061 m / 325 m/s = 0,0000188 s.

Kun patruuna erän nopeudet vaihtelee alin/ylin esim.322-328 m/s,niin on eräs saksalais ystäväkin yrittänyt noita tutkailla omalla värähtelyn mittaus laitteillaan.Pari kuvaa.

Timppa

[Long Range]

Ja jos jonkun piipun suun värähtely taajuus on 4000 Hz ja liike 0,2 mm,niin onkos piipun suun liikenopeus silloin

1 liike kestää 0,00025 s ja matka 0,2 mm

0,2 mm / 0,00025 s = 800 mm/s

0,8 m/s

Heh,heh,...Hidasta kävelyvauhtia-:).

Oikaiskaa jos väärin! Korjataan ettei tule fake news.

Timppa

[HJu]

Tuo lienee se teoreettinen maksiminopeus noilla oletuksilla  Eikös se piippu kuitenkin ole hetkittäin värähtelyjaksojen alussa/lopussa myös paikallaan jolloin sen nopeus on 0,0 m/s  ?

Onko piekkarinpiipun värähtelyn liikerata edes 0,2mm? Siis voi olla, en tunne tarkemmin. Myös 4000Hz kuulostaa kovalta kun noissa kaaviokuvissa on mainittu 12,5-85 Hz värähtelyjä..

Sinänsä jos piipun maksimiliikerata on +/-0,1mm niin se kasa 50m päässä ei aivan mahdottoman isoksi sen vuoksi vielä kasva. Toki kaikki lisääntynyt hajonta on lähtökohtaisesti huono asia kun pieniä kasoja haetaan

Ylläoleva on pohdintaa asiasta josta en oikeasti tiedä mitään faktaa tai edes mittayksiköiden oikeita suuruusluokkia tässä käyttötapauksessa.

[jthyttin]

Tuolla kaavalla saa keskinopeuden. Jos lähdetään siitä että piippu tekee jonkunsortin siniaaltoa, ja yritetään yksinkertaistaa se lineaariseksi liikkeeksi:

Piipunsuu kiihdyttää ensimmäisen puolikkaan lähdettyään jommastakummasta "kuolokohdasta" (liikkeen ääripäästä jossa se oli pysähdyksissä) ja jarruttaa sitten toisen puolikkaan kunnes saavuttuaan toiseen "kuolokohtaan" aloittaa saman syklin vastakkaiseen suuntaan. Approksimaation saanee aikaan lineaarisen liikkeen yhtälöillä mutta pitää lähteä kiihtyvyydestä eikä nopeudesta. Toki nopeudenkin saa kun ratkaisee tuon ensin. Loppuviimein oikea menetelmä olisi kuitenkin aaltoliikkeen mallintaminen niin en tiedä paljonko näitä yksinkertaistuksia kannattaa laskeskella. Pääseehän siitä kartalle sentään.

Taas nuo laakeripintajutut menee siihen että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos toisen luodin laakeripinta on pidempi, lienee myös syttymistapahtuma erilainen, aaltoliike erilainen (eli solmukohta siirtyy), piippuaika erilainen jne. Aaltoliikkeen ja piippuajan saanee triviaalisti talteen kun on sopivat laitteet, syttymistapahtumasta ehkä painekäyrän jollain tarkkuudella. Mielen virkistykseksi voi laskea kaikenlaisia yksinkertaistuksia mutta ei niihin kannata liikaa tulkintoja ladata.

[Long Range]

Kevään aikana noita yritetään selvittää mittalaitteella.Katsotaan mitä irtoaa.

Onhan noita moni yrittänyt tutkailla.Eniten minua kiinnostaa se kun laitetaan piekkari parhaaseen käynti ikkunaan tunerilla/ mitataan ja sitten säädetään tunerilla pois parhaasta tunigista/ mitataan.

JOS saisi todennettua piipun suun liikkeen noissa 2:ssa tapauksessa ja onko "stopped muzzle" totta,että lähteekö hyvässä tuningissa olevassa tilassa luodit kuolokohdassa.
Ja kun laittaa chronon perään,niin löytyykö käynti ikkunalle "joku koko".Ja samalla ottaa osumat 50 m:iin niin siinähän se taas alkaa nuoruus kulumaan.

Kolbehan noita on kovin miettinyt ja Varmint Al tietty myös:

www.geoffrey-kolbe.com/articles/rimfire_accuracy/modelling_barrel_vibrations.htm

www.geoffrey-kolbe.com/articles/rimfire_accuracy/tuning_a_barrel.htm

www.varmintal.com/atune.htm

www.varmintal.com/amode.htm

Timppa

[jthyttin]

Jos asiaa ajattelee yksinkertaistaen ja maalaisjärjellä (joka on vaarallista kun mennään fysiikassa pidemmälle) ei stopped muzzle auta mitään.

Kyseessähän on aaltoliikkeen solmukohta, joka näennäisesti pysyy paikallaan mutta jos piipun päähän laittaisi tikun se vatkaisi ylös-alas. Eli tikku kuvastaisi luodin lähtösuuntaa.

Äkkiseltään pisin ts. anteeksiantavin "ikkuna" jää jommankumman "kuolokohdan" luo koska siellä piipun liike on hitain (kuolokohta siis eri merkityksessä kuin stopped muzzle). Toki tämä ikkuna muodostuu myös stopped muzzlen kohdalla. En ole mitenkään varma että noita kuolokohtia ylipäätään esiintyy, koska kyseessä on aaltoliike vaikka se monesti esitetään yksinkertaisempana ylös-alas vatkaamisena.

[jli]

Jos asiaa ajattelee yksinkertaistaen ja maalaisjärjellä (joka on vaarallista kun mennään fysiikassa pidemmälle) ei stopped muzzle auta mitään.

Kyseessähän on aaltoliikkeen solmukohta, joka näennäisesti pysyy paikallaan mutta jos piipun päähän laittaisi tikun se vatkaisi ylös-alas. Eli tikku kuvastaisi luodin lähtösuuntaa.

Äkkiseltään pisin ts. anteeksiantavin "ikkuna" jää jommankumman "kuolokohdan" luo koska siellä piipun liike on hitain (kuolokohta siis eri merkityksessä kuin stopped muzzle). Toki tämä ikkuna muodostuu myös stopped muzzlen kohdalla. En ole mitenkään varma että noita kuolokohtia ylipäätään esiintyy, koska kyseessä on aaltoliike vaikka se monesti esitetään yksinkertaisempana ylös-alas vatkaamisena.

Varmaan riippuu puntin koosta ja vaikka mistä, mutta monesti solmukohta tulee hiukan piipun puolelle, kuten kuvassa. Tuneri pitäisi siis asentaa piipun pään ohi, jotta piipunsuulle tulisi solmukohta (eli käyttää äänenvaimenninta).

[HJu]

Koska tunerit kuitenkin toimivat niin olisi mielenkiintoista tietää mitä mittaukset antavat tuloksia.

Piippuhan tosiaan värähtelee joka suuntaan eikä välttämättä edes yhtä tasaisesti.

[Kumpumäen seppä]

Varmaan riippuu puntin koosta ja vaikka mistä, mutta monesti solmukohta tulee hiukan piipun puolelle, kuten kuvassa. Tuneri pitäisi siis asentaa piipun pään ohi, jotta piipunsuulle tulisi solmukohta (eli käyttää äänenvaimenninta).

Kiinnostaisi tietää, millä tuo kuva on mallinnettu. Tuollaisen värähtelyn käytännössä saanee aikaan se, että piippu roikkuu omasta painostaan, ja piipussa etenevä luoti pyrkii oikaisemaan sitä. Rihlaukset taas aiheuttavat kiertoa piippuun luodin edetessä. Kehyksen ja tukin joustot tekee osansa tuohon.

Jos oletetaan että piippu on täysin jäykästi kiinni takapäästään, ja on täysin suora, niin tapahtuuko tuollaista värähtelyä?

[jli]

Varmaan riippuu puntin koosta ja vaikka mistä, mutta monesti solmukohta tulee hiukan piipun puolelle, kuten kuvassa. Tuneri pitäisi siis asentaa piipun pään ohi, jotta piipunsuulle tulisi solmukohta (eli käyttää äänenvaimenninta).

Kiinnostaisi tietää, millä tuo kuva on mallinnettu. Tuollaisen värähtelyn käytännössä saanee aikaan se, että piippu roikkuu omasta painostaan, ja piipussa etenevä luoti pyrkii oikaisemaan sitä. Rihlaukset taas aiheuttavat kiertoa piippuun luodin edetessä. Kehyksen ja tukin joustot tekee osansa tuohon.

Jos oletetaan että piippu on täysin jäykästi kiinni takapäästään, ja on täysin suora, niin tapahtuuko tuollaista värähtelyä?

Tuo on erään mallin ominaisvärähtelyjen toinen muoto, mallinnettu elementtimenetelmällä. Kyseessä on siis vapaa resonanssitaajuus ilman herätettä/kuormia. Mallintamalla erilaisia muotoja x kappaletta voidaan tutkia, miten piippu sitten reagoi johonkin herätteeseen, vaikkapa patruunan laukaisuun tai iskuun. Kehyksen ja tukin joustot voi huomioida, mutta muistaakseni tuossa kokeessa malli oli tylysti kiinni patruunapesän päästä.

[Long Range]

Jep.Hyvällä lapsella on monta nimeä.Jos aiotaan saada värähtelyn "solmukohta" tai "X-piste" piipun suun kohdalle.Siis siihen kohtaan mistä luoti tulee ulos,on siirrettävän painon liikuttava piipun suun ulkopuolella.

Kuka keksi rakkauden? Vuosiluvusta en ole varma,mutta Suomessa huippuampuja Mikko Mattila ainakin todella kauan sitten viritti piekkarinsa HART piipun käymään siten,että piipun suulle porasivat n.12 mm:n reiän.
Sen jälkeen ajoivat sorvissa päästä OHUEN  lastun, ampuivat,ottivat OHUEN lastun,ampuivat,jne. kunnes naksahti takomaan pientä kasaa.

Kun pistepiekkarin Sporter luokassa on erillinen tuneri kielletty niin sitä sääntöä kierretään juuri tuolla em. menettelyllä.

Nousiaisen Tapani voitti EM:n Sporter luokan juuri noin itse virittämällään Sporterilla.

Liitän kuvia Calfeen antamista neuvoista.Mm Korven Tomille kun hän Sporteriaan rakensi.

Timppa

[Koheltaja]

Tuneri pitäisi siis asentaa piipun pään ohi, jotta piipunsuulle tulisi solmukohta (eli käyttää äänenvaimenninta).

Vaimenninta ei voi säätää ja on tuurissaan muuttuuko piippu huippukäyntiseksi vaimentimen kanssa. Jos muuttuu niin sitä lystiä ei välttämättä kauaa kestä koska vaimennin kerää sisälleen palojäänteitä jotka nostavat vaimentimen painoa -> värähtelyn solmukohta muuttuu vaimentimen likaantumisen edetessä?

[iippo777]

En tiedä, mutta mutu:
Vaimennin itsessään on piekkarissa ihan pahinta syöpää jos käyntiä haluaa ja syyt: kerää paljon sontaa, vaikuttaa paineeseen, eikä ole säädettävissä.

Lisäksi kokonaisuutena kaikki värähtelee ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Piipun värähtely on faktaa, mutta mistä se muodostuu ? Liipasimen liike ? Iskurin liike ? Palotapahtuma ? Paine ? Joku muu ?

Tuner varmasti auttaa, mutta ehkä se paras data saadaan taulusta ? Monesti mitataan asioita mittaamisen takia, mutta liialliset oikaisut antaa väärää dataa tai päädytään mittaamaan väärää asiaa jne.

[Long Range]

Kun aikoinaan laitoimme Reflex-vaimentimet  PV:lle testattavaksi RK62:iin,niin km 9/10 rynkyssä kasat pienenivät vaimentimen kanssa.
No,mietittiin mistäs moinen? Rekyylin pieneneminen ,piippu värähtely,jopa luodin vakautumista suulla mietittiin jne. näitä vatuloitiin.Niin tai näin,mutta kasat kyllä pieneni.

Iippo777: Tuner varmasti auttaa, mutta ehkä se paras data saadaan taulusta ? Monesti mitataan asioita mittaamisen takia, mutta liialliset oikaisut antaa väärää dataa tai päädytään mittaamaan väärää asiaa jne.

Just noin! Taulu on tietty ehdottomasti paras data.Itsekin hymyilin kun tuota mittaus sessiota nyt suunniteltu.Ajattelin sitä kun ehdin lähes 20 vuotta kalastaa kotivesillä Pielisellä ILMAN kaukuluotainta ja isän & omalla kokemuksella tiesin missä kalat ovat.No sitten lopulta sain ekan kylläkin sen ajan mittapuulla laadukkaan kaikuluotaimen.
No, luotaimella sitten näin että kalat ovat niissä paikoissa,joissa tiesin niiden olevan jo ennen luotaimen saantia.Mikään ei muuttunut-:).

Timppa

[Kumpumäen seppä]

Ihan työelämässä nähnyt sen, että säätämiset muuttuu paljon helpommaksi, kun on mittausdataa käytettävissä, ja ymmärrys siitä, mikä vaikuttaa mihinkin. Aseiden kanssa vaan ongelmana on ne mittauksen vaikeudet. Eli mitattavat ilmiöt on pieniä ja nopeita, ja vaikeita mitata, ilman, että muutetaan itse tapahtumaa. Ja asiaan vaikuttaa niin moni asia. Yksi oleellinen asia on se piipun, kehyksen ja tukin jäykkyys. Sen mittaaminen alkaakin sitten hipoa mahdottomuutta, ja varsinkin mittaustulosten analysointi viimeistään on sitä. Varsinkin keskisytytteisten puolella ylimenon kuluminen muuttaa tilannetta jatkuvasti

Ilman mittauksia ja analysointia pääsee riittävällä kokeilulla hyvään tulokseen, mutta kun yksikin komponentti vaihtuu, alkaa kokeilut alusta. Hyvien pohjatietojen avulla voi tehdä sivistyneitä arvauksia, ja päästä hyvin lähelle hyvää tulosta.