Tarkkuuspiippujen valmistus

Started by Long Range, November 07, 2020, 07:21

Previous topic - Next topic

Long Range

Lie piippujen valmistus käsitelty sivuilla vuosien saatossa,mutta eipä tuo lisä tee pahaa kuin selkäsaunassa.

Tuo Douglas piipputehtaan video on ihan perinteisen hyvä heidän tavastaan nylkeä kissa.

www.youtube.com/watch?v=yrNakx3lStY

Ainut mikä pistää silmään,niin tuon vaakatasossa lämpökäsittelyn muuttaisin pystyasennossa tehtäväksi.

*416 R teräs on helpompaa työstää ja kankea saatavilla tehtailta jo valmiiksi lämpökäsiteltynäkin.Näiden piippujen kestoikä on valitettavan lyhyt.Kasa-ampujien piipun vaihtoväli 1000-1500 ls.Kuitenkin vetorihlauksessakin saadaan helpommin sileä pinta.Kovaan esim. Ovakon "mustaan rautaan" on vaikea saada muuta kuin boroskoopillakin nähtävää "kynnöspeltoa".

*Pitkän reiän porauksen kannalta on homogeeninen teräs tarpeen,että saisi poran läpi keskeltä uloskin 700 mm:n päässä.

*Syöttönopeus,leikkuunesteet,pitkän reiän poraan saatu paine tärkeitä,että lastut poistuvat.Esim. 308 reiän poraaminen onnistuu pienemmillä paineilla,mutta pienet 22/6 mm reiät vaativat jopa 100 barin paineen,että lastu poistuu ongelmitta.

*Reiän porauksen jälkeen ajetaan reamer läpi,jotta saadaan tasavahva reikä.Tästä pinnasta muodostuu rihlapalkkien pinnat.
  Reiän voi/pitää tässä vaiheessa läpätä/ilmatulkata ja keskustelua ollut vetää vielä sileä nappi läpi ja saada näin silovalssaus tekniikalla palkkien pinta sileäksi ja MAHDOLLISESTI jopa homogenisoitua teräksen pintaa, joka SAATTAISI tasata nappirihlauksen heikkoa kohtaa eli tangon eri tavoin taipumista ja siitä helposti aiheutuvaa rihlan nousun epätasaisuutta.

Millainen sitten on huippupiippu?

*Rihlanousun tasaisuus perästä suulle asti ERITTÄIN tärkeä.

*Teräksen absoluuttinen homogeenisuus koko matkalla.Pienetkin kovuuserot eripuolilla piippua alkavat aiheuttaa viivanmaista kasaa kun piippu hiukankin lämpeää.

*Luonnonsuora piippu.Erittäin harvinainen.

*TASAINEN suuta kohti supistuvuus (vaikka 0,005 mm) piekkarissa lyijyluodille hyvä,mutta keskisytytteisissä näkisin parhaana ABSOLUUTTISEN tasavahvan perästä suulle parhaana.Myös ilman pientäkään palkkien korkeusvaihtelua.

*Saada nuo kaikki ominaisuudet SAMAAN piippuun on parhaillekin piipun valmistajille vaikeaa.Senvuoksi monet paksun massin omaavat kasa-ampujat maailmalla ostavat kaudeksi esim. 10 piippua, pesittävät ne täsmälleen samalla lailla kaikki,koeampuvat ja laittavat esim. 2 parasta naftaliiniin odottelemaan arvokisoja.

*Piipun alussa/lopussa tapahtuu erittäin tärkeitä asioita ja siksi löytää oikea kohta pesälle ja piipun suulle olisi monille sepille paneutumisen paikka.Huomattavasti tärkeämpää kuin miettiä piipun pituutta.
Kalliiden / Tarkkojen mittalaitteiden puutetta voi korvata tarkalla tulkkaamisella,merkkausvärin käyttämisellä slugeissa,slugien tutkailemisella mikroskoopilla esim.

Täydennetään kun jotain mieleen juohtuu.

Liitän kuvan videomittauslaitteella tutkailtujen piippujen rihlannousun tasaisuudesta ja kertoo hiukan piipun sisäpinnan laadustakin:

Esim 0,5 %:n heitto jossakin välissä rihlannousussa tekee "keskiverron" piipun--> 8" (203,2 mm) rihlannousussa tuo tekisi n.1 mm heiton.(Siis tuo heitto voi olla kierroksen välissä,joten hiukan huono ilmaisu minulta).

Timppa


Kumpumäen seppä

Nyt kun on kivan näköisiä käppyröitä, joita voi ihmetellä ja kehitellä omia teorioitaan niiden tulkintaan. Olisi kuitenkin kiva tietää, millä laitteistolla nuo on tuotettu. Ja ennen kaikkea kiinnostaisi tietää, mikä siellä piipussa on kulkenut näissä mittauksissa. Kun puhutaan nimenomaan rihlanoususta, niin onko näissä mittauksissa pyöritetty tuota mittapäätä sen oletetun rihlanousun mukaisesti.

Se mitä olen itse usein ihmetellyt, on se, miten joku haluttu nousu pystytään tekemään esim. .22 piippuun. Kun työkalun pituus alkaa olla yli 600 mm ja halkaisija alle 6 mm, niin ei se kovin kiertojäykkä ole. Nappirihlauksessa rihlapalkkien ja niiden välien mitoitukset keskenään säilyy, vaikka nousu ei aivan oikea olisikaan. Vetorihlauksessa kun ei oikeasti ole mitään muuta kuin se ohut tanko, mikä ohjaa eri vetojen välillä oikeaan kohtaan, niin terähän saattaa eri vetokerroilla vuoleskella vähän enemmän ja vähemmän rihlapalkkien reunoista. Pienetkin heitot rihlapalkkien leveydessä tai niiden välien leveydessä saa melkoisen vuodon koko loppu piipun matkalle, ja sitä myöten tekee piipun myös virattomaksi.

Aika mielenkiintoinen oli kaverin Savagen piippu. Koko matkan piipussa kiersi urat, jotka näkyi selvästi sekä rihlapalkeissa, että rihlojen pohjassa. Ilmeisesti porassa tai kalvaimessa oli ollut joku vaurio, joka oli tehnyt niin syvän uran, ettei se enää missään vaiheessa lähellekään tasoittunut. Jotenkin luulisi että tuollaisen piipun vähänkin tunnettu aseiden valmistaja pistäisi sulattoon, eikä kehtaisi myydä asiakkaalle. Mutta näin ei näköjään pulkki aseiden kohdalla ole. No kyllähän tuolla nyt tietysti hirveen osuu vielä.

Long Range

#2
Tuo kuva on ainut osa MUISTAAKSENI Precision Shooting lehden artikkelia,joka vanhasta tutkailusta on minulla jäljellä.

Ottivat POIKKEUKSELLISEN hyvin käyneitä kasa-ammunta piippuja ja selvittivät syitä poikkeuksellisen hyvään käyntiin.

Se tehtiin tuolla/noin: electro-optic measuring device of Photronic Systems Engineering Company of Bonsall, California.

Yksi tärkeä yhteinen nimittäjä löytyi ja se oli rihlannousun tasaisuus koko piipun matkalla.

Nuo videomittauslaitteet ovat hinnaltaan meidän/aseseppiemme tavoittamattomissa:

www.novacam.com/barrel-inspection-and-3d-measurement/

Kuitenkin herra Manley Oakley julkaisi v.2012 "köyhän miehen menetelmän" rihlannousun tasaisuuden mittaamiseen:

http://firearmshistory.blogspot.com/2012/12/measuring-barrels-twist-uniformity.html

Minun taidot riittävät vain selvittämään onko rihlannousu 8/9/10 yms tuumaa-:).

Esim noin:

http://firearmshistory.blogspot.com/2012/11/measuring-barrels-twist-rate.html

Jos Söderholmin Juha huomaa tämän keskustelun ja jaksaa kommentoida,niin hän tuntee tuon Oakleyn menetelmän ehkä parhaiten Suomessa.

JOS rihlanoususta löytyy sanomista,niin sen korjaamiseksi ei ole juurikaan tehtävissä.Oikeastaan ainut joka tulee mieleen olisi se, JOS heitto olisi jommassa kummassa päässä piippua,niin katkaisemalla voisi heittokohdan poistaa.

Timppa

Ps. Rallienglanti käännökset kuvien teksteihin:

Vasenylä: Erinomaisen tasainen rihlannousu.Potentiaalinen hyvin käyvä piippu.

Oikeaylä: Kevyt gain twist (suuta kohti kiristyvä rihlan nousu).Erittäin tasainen.Potentiaalinen hyvin käyvä piippu.

*Vasen keski: Keskimääräinen veto/työntö nappirihlattu piippu.Keskiverto käynti odotus.

*Oikea keski: Vaihtelu veto/työntötangon kiertymässä. Heikko käynti odotus.

*Vasen ala: Vetorihlattu piippu läppäyksen jälkeen.Karhea,mutta hyvin tasainen rihlan nousu.Ok käynti odotus.

*Oikea ala: Tyypillinen veto/työntö nappirihlattu piippu. Voitelu loppunut rihlauksen aikana.-->Ei hjuva.