Häyhä SM säännöt revisited

Aloittaja MSa, kesäkuu 26, 2008, 10:36

« edellinen - seuraava »
Tulosta
Siirry alas Sivuja 1 2 3 4 ... 7
Käyttäjän toimet

SO

#15
kesäkuu 26, 2008, 22:54 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: er
Pitkä sivuase saa olla ja sen kaliiberin alarajaa ei ole määritetty. Sillä osutuista maaleista saa pisteitä. Pistoolilla ei saa ampua, eikä siihen tule kantaa patruunoita.


No mihin toi nyt perustuu, sivuase on kerran vapaa, mutta jos se on pistooli niin sillä ei saa ampua? Jos se on ysiä ampuva vaikka ämppäri niin silläkö saa sitten ampua? Vai onko se nyt niin että jos pitkä sivuase alle 9mm niin sillä saa ampua?



Kuten puhuttua niin tekniikka kehittyy, onko silloin hyvä vai huono mitata lemillä etäisyyksiä kohteisiin?

JRu

#16
kesäkuu 26, 2008, 23:10 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Pistoolin käyttö on kielletty varomääräysten takia. ( varoalue poikkeaa kivääriaseista )

SO

#17
kesäkuu 26, 2008, 23:39 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
^

Läppä vai ihan oikeesti?

er

#18
kesäkuu 27, 2008, 06:44 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Oikeesti. Pistoolin varosektori on eri kuin pitkän aseen. Vaikka kantama on pienempi, niin sektori johon kuula voi vahingossa lähteä on suurempi. Varosääntöä on noudetatettava ja se käytännössä rajaa pistoolin pois. Ihan perusteeton tuo varosääntö ei todellakaan ole. Mikäli ampujalla ei ole takanaan turvallisen ampujan tutkintoa SRA tai IPCS, niin on käytännössä mahdotonta varmistaa jo ennen kisaa että perusteet on hallussa.  Sen mitä kanhenkilökunnan kanssa asiasta olen jutellut, niin eniten vahinkoja ja harmeja varusmiesten kanssa sattuu juuri pumppuhaulikon ja pistoolin kanssa.



NS pitkä ase on helpompi valvottava kuin pistooli. Piipun turvallisen suunan varmistaminen onkin tässä asiassa avainasemassa. Silti rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että onhan niitä pistooli rasteja ennenkin järjestetty. Vaatii vaan tiukan valvonnan, mutta kuten sanottu noudatetaan varosääntöä.
Train hard--->Fight easy

JL

#19
kesäkuu 27, 2008, 07:10 Viimeisin muokkaus: kesäkuu 27, 2008, 09:33 käyttäjältä JL
Lainaus käyttäjältä: JHaSääntömietinnöissä kannattaa muistaa myös varusteet. Nykypäivänä LEM on ensisijainen etäisyydenmittauksen menetelmä ja optinen on vain varamentelmä. Molemmat tarvii osata ja molempia tulisi päästä kisoissa testaamaan. Kisoissa pitäisi luopua kokonaan vakiokokoisista maaleista ja kaikista epärealistisista "mittatikuista". Pääosa tehtävistä pitäisi olla etäisyydenmittaustavaltaan vapaita ja erikseen voisi olla tehtäviä joissa mitattaisiin optisesti todellisista maaleista kuten maalihenkilöstö, ajoneuvot yms. ilman ampumasuoritteita :lol:


Yleistä tuumintaa:

LEMillä ne isot pojat mittaa maailmalla- eikä siinä mitään. Onhan se nopein ja tarkin käytettävissä oleva tapa.



Kuitenkin, kisatilanteessa LEM voi tuoda mukanaan TA-taitojen mittaamisen kannalta haastavia tilanteita: Mikäli ampumastagelle sattuu tyyni keli, muuttuukin ammunta ainoastaan kalusto- ja lentoratakorttitestiksi- paitsi tietysti jos ampuma-asento on sovellettu. Haittaa se nyt sitten ketä haittaa.

Erona "varsinaisessa" ja "varamenetelmässä" on myös se, että ensimmäistä ei tarvitse harjoitella eikä osata mitenkään - tulos on periaatteessa aina tarkka.

Jälkimmäinen vaatii vähintäänkin kohtuullisen kaluston, ymmärrystä (kulmat jne) sekä paljon harjoittelua. Toisaalta se myös toimii risujen läpi, sateessa, pyryssä ja pakkasessa- eikä naamioitua objektiivia voi peilata vastatoimilla käytännössä mitenkään.

siten termi "varma menetelmä" voisikin olla "varamenetelmää" kuvaavampi. Eli etunsa kussakin, kysymys kuuluukin että mitä taitoja halutaan arvioida.

Kysymys on tietysti loppupeleissä painotus -ja makuasioista, ei ole olemassa absoluuttista oikeaa tai väärää. LEMillä mitattu jantterikaato on kaato yhtä lailla.



Eli tulisiko itseään tarkka-ampujaksi kutsuvan hallita hyvin myös perinteinen mittaaminen sekä siihen liittyen kulmayksiköiden peruskaavat?

Ja äärimmäisyyksiin kärjistettyä spekulaatiota..periaatteessahan janttereita voi kaataa kovalla prosentilla ymmärtämättä milliradiaaneista hölkäsen pöläystä: Mikäli käytössä on LEM, matkarumpu sekä tuulikorjaustaulukko sivurummun VAS OIK numeroina niin kaatuuhan ne...näinhän ne PV:ssä paljon kouluttaa....  :twisted:  :mrgreen:  



Vakiokokoisista maaleista samoilla linjoilla, mikä estää käyttämästä homo sapiens -pahvisiluettejä? Ei luulisi olevan kovin epärealistista.

jthyttin

#20
kesäkuu 27, 2008, 08:28 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: JL
Vakiokokoisista maaleista samoilla linjoilla, mikä estää käyttämästä homo sapiens -pahvisiluettejä? Ei luulisi olevan kovin epärealistista.


Tommoiset euron Feldbluset jantterien päälle... raksii liput hihoista ettei kellekään tule paha mieli...



http://www.varusteleka.fi/~L8SKx0000001/?Y999=PIF&Y104=bw-fldbluse">http://www.varusteleka.fi/~L8SKx0000001 ... w-fldbluse">http://www.varusteleka.fi/~L8SKx0000001/?Y999=PIF&Y104=bw-fldbluse



Ainakin mitä inttiaikaan käytettiin, jantteri jaksaa hyvin pienen ylimääräisen kuorman. Pitää vaan olla hyvin kiinnitetty.

JRu

#21
kesäkuu 27, 2008, 09:44 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
LainaaErona "varsinaisessa" ja "varamenetelmässä" on myös se, että ensimmäistä ei tarvitse harjoitella eikä osata mitenkään - tulos on periaatteessa aina tarkka.


Kyllä se LEMin käyttö minusta muttaa tilannetta siltä osin merkittävästi että enää ei voi tulialuetta tarkastella kilpailutaktisesti "tuolla on vaan suota, sinne ei tule mitään" , "tuolla on liikennemerkki, sen tasalta pomppaa sitten jantteri pystyyn, mitataas etäisyys siihen merkkiin" , "tuolla on valkoinen liina jonka pituudeksi on ilmoitettu kolme metriä, siis sinne tasalle tulee 100% varmasti jantteri, mitataas" jne. Ei minusta valmenna TA:ta käytännössä yhtään koska maalien ja mittauskohteiden valinta tositilanteessa on ihan toinen.



On asialla puolensa niin suuntaan kuin toiseen mutta minusta optisen etäisyydenmittauksen hallinta on niin helppo testata yhdellä rastilla että muuta kisaa ei kannata jarruttaa sen rastisuunnitteluun aiheuttamien rajoitusten takia. LEMit on kuitenkin tätä päivää tantereella ja jos ei sellaista saa tornilta niin omilla rahoilla hankittu "Bushnell 1000" päätyisi repun pohjalle joka TA:lla kuitenkin. Kyllä oman kokemuksen perusteella siinä tuulessa on usein ihan tarpeeksi tekemistä vaikka etäisyydet olisikin tiedossa.



Disclaimerina sen verran että en omista LEMiä. Samassa veneessä olen kuin muutkin jos ne sallitaan. Kalustossa on muutenkin jo niin monta tuhatta euroa että yksi 300€ laseri vaikka puoliksi parin kanssa hankittuna ei paljon missään tunnu. Ei siitä voi oikein mitään "eriarvoisuus"- korttiakaan vetää esiin kun osalla porukkaa on 1500€ ristikollinen spotteriputki hankittuna vain TA- kisoja varten...


LainaaEli tulisiko itseään tarkka-ampujaksi kutsuvan hallita hyvin myös perinteinen mittaaminen sekä siihen liittyen kulmayksiköiden peruskaavat?


Tulisi ehdottomasti. Mutta ei siihen tarvita koko kisan ampumarasteja. Jos optinen mittaus testataan yhdellä rastilla takuuvarmasti niin kyllä sen kaikki kilpailuun osallistujat opettelee kuten tähänkin asti. Ei kukaan uskalla jättää yhden rastin pisteitä väliin jos kisamenestys yhtään kiinnostaa.


LainaaVakiokokoisista maaleista samoilla linjoilla, mikä estää käyttämästä homo sapiens -pahvisiluettejä? Ei luulisi olevan kovin epärealistista.


Minusta pahvisiluetit saisi kuvata vaikka ajoneuvoja yms. tunnetunmittaisia suurehkoja esineitä jotka oikeasti voikin joskus seistä paikallaan vähän pidempään. Kahden metrin kohteesta alkaa jo optisestikin mitata vaikka matkaa olisi vähän enemmänkin. Jos niiden ajoneuvojen ( /tms. ) mittoja ei vielä etukäteen selitettäisi eikä vihjattaisi mitä mitattavaa kohdetta maastosta löytyy, niin se voisi aktivoida porukan opettelemaan vähän "vierasmaalaisen" kaluston tunnistusta ja mittoja. Tiedustelupuolellahan pojat opettelee tunnistamaan kalustoa mm. telapyörien lukumäärästä ja sijoituksesta yms. Tärkeää osaamista TA:llekin jonka yksi tehtävä on myös tiedustelu.

MSa

#22
kesäkuu 27, 2008, 10:41 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: JHaTA-parin ristiinkoulutus pitkän aseen käytössä ja tähystämisen harjoittelu muutoinkin kuin liikuttaessa tulisi olla edelleen kisan kantava ajatus. Kisa laitettiin alunperin pystyyn näillä eväillä ja itse kiltakin syntyi kisaa "järjestämään". Muna oli siis ennen kanaa.


Munasta en tiedä, mutta silti +1 yllä olevalle. Tuo kantavana ajatuksena + sallitaan kaikki kalipeerit + lemit ja homma hyvä?
[url=https]

JL

#23
kesäkuu 27, 2008, 10:47 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: JRu
LainaaErona "varsinaisessa" ja "varamenetelmässä" on myös se, että ensimmäistä ei tarvitse harjoitella eikä osata mitenkään - tulos on periaatteessa aina tarkka.


Kyllä se LEMin käyttö minusta muttaa tilannetta siltä osin merkittävästi että enää ei voi tulialuetta tarkastella kilpailutaktisesti "tuolla on vaan suota, sinne ei tule mitään" , "tuolla on liikennemerkki, sen tasalta pomppaa sitten jantteri pystyyn, mitataas etäisyys siihen merkkiin" , "tuolla on valkoinen liina jonka pituudeksi on ilmoitettu kolme metriä, siis sinne tasalle tulee 100% varmasti jantteri, mitataas" jne. Ei minusta valmenna TA:ta käytännössä yhtään koska maalien ja mittauskohteiden valinta tositilanteessa on ihan toinen.


Periaatteessa näin, mutta mikäänhän estä rastisuunnittelijaa käyttämästä mielikuvitusta:



"MÖTTÖNEEEEN KATO....tuolla on vaan suota -laitetaan siihen pieni jantteri ja maalataan se taustan väriin...hihihi...saavat mitata lennossa jos ehtivät....ne puusilmät varmaan luulee että tähän ei tuu mitään kun vietiin tuo liikennemerkkikin on ampumasektorin ulkopuolelle...hihiihii"



Tai jottain tämmöstä

JRu

#24
kesäkuu 27, 2008, 11:54 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
No se on tietysti totta että ylläreitä voi kyllä laittaa sinne missä ei kiintopisteitä ole. Toisinpäin ajateltuna, kiintopisteiden läheisyydestä sitten käytännössä tietää aina löytävänsä jotain ammuttavaa. Vaikka joukossa olisi jokunen valekiintopistekin niin on valmiiksi annettu paikat mistä etsiä maaleja. Jos taas maasto on "samanarvoista" koko tulialueella niin TA- pari joutuu vähän miettimään. Tuliasemakortistakin tulee aika erinäköinen. Nykyäänhän sen täyttäminen on aika mekaanista, stop-merkki tuohon ja siihen metrit, "kolmen metrin liina" tohon viereen ja siihen metrit jne. ...



Kuten todettu, puolensa kullakin. Jos asia olisi ilmiselvä suuntaan tai toiseen niin eipä näistä tarvisi edes keskustella. Oma näkemys vaan on että LEMit sallimalla rastisuunnittelijat saavat lisää vapautta, ei vähemmän.

JHa

#25
kesäkuu 27, 2008, 18:37 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Ensiviikonloppuna käynnistyvässä kokonaisuutena erittäin hyvässä TA-kisassa eli Finnsniper 2008 on ainakin yksi tehtävä ollut sellainen, jossa on tehty tuliasemakortti. Tuliasemakortin tekeminen vain on melko turhauttavaa koska itse ammunnassa maalit eivät ole löytyneet mittausobjektien läheisyydestä. Tällöin kortilla voi lähinnä pyyhkiä ja ampumisessa käytettävät etäisyydet täytyy mitata käytännössä janttereista optisesti tai muilla kosteilla arvioida. Ainoastaan kortinteossa objekteihin saadut mitatut etäisyydet auttavat löytämään suurimmat mittausvirheet pois. Itse ammuntatehtävässä toinen ampuu maaleja ensin ja hakee siis ampumalla etäisyydet ellei mittaaminen ole luonannut. Toinen parista tykittää samoilla arvoilla heti perään ja samoja maaleja, jos ase ampuu myös samaa ballistiikkaa niin arvotkin on etäisyyden puolesta samat. Tällöin mittaus tehdään 45 cm levyisestä maalista kovassa kiireessä, jota tuskin koskaan tosielämässä tulee vastaan. Kiire toki voi aina olla. Tämä "maalista" tehtävän optisen mittauksen käytännönvaatimus on myös johtanut aseen optiikan ajautumisen "väärille teille", koska hyvien ammuntaominaisuuksien sijasta pitää löytyä kaiken peittävä "joulukuusi", jotta pikamittaus onnistuu riittävän tarkkaan. Toki voisi ristikon muutoinkin suunnitella. Todellisuudessa maali kun ei todellakaan ole sentilleen saman levyinen eikä edes ole aina riittävästi edes näkyvissä (vasta-TA) niin tosikäytössä olevat sotilasoptiikat ovat käytännössä aivan jotain muuta. Realistisuutta pitkille matkoille ei siis optinen mittaus todellakaan tuo, jos mietitään tosielämää eikä pelkästään kisatilannetta. Ainoat oikeat menetelmät etäisyyden mittaamiseen ovat pikatilanteessa lyhyillä ja keskimatkoille (n.500 m) saakka silmämääräinen arviointi ja muutoin LEM ja kartan yms. käyttö. Varamentelmänä, jos LEM ei pysty mittaamaan esim. peitteisen maaston yms. takia tai kartta ei ole riittävä tarvitaan toki myös optisen arvioinnin osaaminen. Käytännön realistisuutta tuo, jos kunnon LEM on käytössä vaikka esim tuliasemakorttia tehtäessä (lainattu tulenjohdolta). LEM voidaan kieltää vaikka ammunnan aikana ja pari ampuu tekemänsä "maastokortin" perusteella löytämiään maaleja. Maalien koko voidaan tehdä pienemmäksi ja niiden löytämistä voidaan vaikeuttaa, jos alkaa osumaan liian hyvin. Tarkka-ammunta on kuitenkin osumista ensimmäisellä laukauksella ja nykyään liian moni osumista tulee paikkolaukauksella.

JL

#26
kesäkuu 27, 2008, 19:34 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: JHa
Finnsniper 2008 on ainakin yksi tehtävä ollut sellainen, jossa on tehty tuliasemakortti. Tuliasemakortin tekeminen vain on melko turhauttavaa koska itse ammunnassa maalit eivät ole löytyneet mittausobjektien läheisyydestä.


Häh, siinähän ne jantterit oli kaikki ihan niiden vieressä...

 :mrgreen: noh, vitsivitsi  :lol:


Lainaus käyttäjältä: JHa
Tällöin mittaus tehdään 45 cm levyisestä maalista kovassa kiireessä, jota tuskin koskaan tosielämässä tulee vastaan. Kiire toki voi aina olla. Tämä "maalista" tehtävän optisen mittauksen käytännönvaatimus on myös johtanut aseen optiikan ajautumisen "väärille teille", koska hyvien ammuntaominaisuuksien sijasta pitää löytyä kaiken peittävä "joulukuusi", jotta pikamittaus onnistuu riittävän tarkkaan. Toki voisi ristikon muutoinkin suunnitella....Ainoat oikeat menetelmät etäisyyden mittaamiseen ovat pikatilanteessa lyhyillä ja keskimatkoille (n.500 m) saakka silmämääräinen arviointi ja muutoin LEM ja kartan yms. käyttö.


Mitäs tykkäisit tästä ristikosta?  :wink:

On nopea, ja riittävän tarkka jantterille (noin hartialeveys) -keskimatkoille ja vähän ylikin



http://img178.imageshack.us/img178/8083/img0819mb9.jpg">

PYSSY

#27
kesäkuu 30, 2008, 18:07 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
terve!

Joko on tiedot valinnasta ilmoitettu pareille?

tietäis maksaakko vai ei?

kyse siis häyhästä...

PL

#28
heinäkuu 01, 2008, 08:17 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
HÄYHÄ 2008 kilpailijoitten valintaprosessi on meneillään (tilanne 1.7 aamupäivällä). Pareille tiedotetaan mahd. nopeasti valinnoista.

-PL-

Voivod

#29
heinäkuu 01, 2008, 10:47 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Käsittääkseni LEM on siinä määrin "säteilevä" laite verrattuna täysin passiiviseen optiseen tähystimeen, että sitä pitäisi siksi pitää varamenetelmänä. TA:n parasta ammattitaitoa on tehtävän suorittaminen paljastumatta (ja kuolematta). Potentiaalisilla vastapelureillamme on aivan varmasti käytössään runsain mitoin kalustoa, jonka avulla LEM:llä sähköttävien olot saadaan peruuttamattoman tukaliksi. Siksi optisen mittauksen pitää sujua kuin tanssi ja kaluston pitää olla siihen sopivaa. Pitäytykäämme siis ensisijaisesti vain (ankeissa?) optisissa menetelmissämme.



Siviili-LEMitkin voitaisiin kyllä minun puolestani sallia jollakin rastilla, jos se nopeuttaisi rastin läpivientiä tai helpottaisi suunnittelua.



Isokokoinen sotilasajoneuvoa tms. kuvaava pahvisilhuetti kuulostaa hyvältä, siitä seuraisi mukavasti tiedonhakua ja osaaminen kasvaisi sitä myöten.
Voivod
Tulosta
Siirry ylös Sivuja 1 2 3 4 ... 7
Käyttäjän toimet