300LM

[SO]

300WMstä lähti äsken N165lla turvallisilla paineilla 1000m/s. 10 scenu menee 308sta 870m, 53Rstä yli 900m/s joten menee tämäkin yli 900m/s riippuen piipun pituudesta.

[er]

Kävikö luoti 11 nousuisen piipun kautta ammuttuna noilla nopeuksin ammuttuna???

[SO]

Piti paikata taulu. Osuntaa etsitään seuraavalla kerralla nyt kun nopeusskaala on tiedossa. Testin aiheena oli selvittää mikä on 300WMn maksimilataus. 1000m/s nopeudesta mentiin vielä 0,1g ylöspäin (0,02g pykälin). Lopputuloksena se että täydellä hylsyllä, kevyt puristuslataus, tuli ensimmäiset painemerkit. Todennäköisesti pysyttelen 300WMllä tuossa tonnin nopeuden tienoilla osunnan mukaan. Tonnin lataus on muuten 0,03g pienempi kuin JPu:n kisalataus 10g scenarille joka on kova lataus, ja alle tonnin.



300LM on paljon mukavampi ampua kuin 300WM kevyellä metsästystukilla, vaikka jarrutettu onkin. 300LMn tuuppaus on hidas ja reilu, 300WMn rekyyli vakio TRG-S:llä on saatanallinen. Ei tosin jarruttoman 30-378n veroinen, kuulemma.  :lol:

Vaikka kumpikaan testimies ei ole ihan ohuin pulkannaru, niin silti tuli kova kiinnostus saada jostain hankittua TRGn kisko+tukki+laukaisukoneisto jotta testejä voi rauhallisin mielin jatkaa.

[HJu]

Houston we have a problem !



Laskeskelin tuolle luodille G7 BC arvolla .365 lentoratoja jos lähtönopeus on 900 m/s eli aseena TAK-85. Luoti lentää kevyesti yli 1700m ylisoonisena +20C lämpötiloissa. Korosäätöjen osalta TAK-85:n Zeississä riittäisi säätövarat n. 1300 metriin. Sivutuuli vaikuttaa pitkillä matkoilla selvästi vähemmän kuin 338 Lock Baseen.



Nämä ominaisuudet tekevät samalla PV Tarkkuuskivääri 2000:sta vakiolla a-tarvikkeella ihan mopon :-) Tästä voi seurata se, että luotia ei voida ottaa käyttöön koska muuten TRG-42:n hankintapäätös voisi joidenkin mielestä näyttää hölmöltä. Se taas ei käy.

[SO]

Siin nyt kannattaa sit huomioida että BC nousee vauhdin noustessa joten 300LM:n nopeuksilla estimoituja BC-arvoja ei voi käyttää 900m/s kyydeissä.

[HJu]

Riippuu luodista nouseeko vai laskeeko BC. Esim. Sierralla BC:t menee vähän luodeittain, toisissa BC on lähes sama koko nopeusalueen ja osassa taas arvo laskee nopeuden myötä nopeasti. Sitten on vielä ainakin Lapuan luodeissa havaittu että alisoonisena BC nousee taas rajusti jos luoti muuten pysyy stabiilina eli esim. G1 BC nousee jostain 0.6 arvosta yli 0.7:n.



Totta kyllä että samaa BC:tä ei voi käytää 900m/s ja 1100 m/s nopeuksilla. No jos tuota nyt vähän heikentää niin kilsaan taitaa silti luoti lentää aika kevyesti tonniin aika suoraan :-)



Käykö se TAK-85:sta tarkasti lipaspituuteen ladattuna on sitten aivan vielä oma juttunsa josta en pysty sanomaan mitään.



Eihän tuo selviä oikeasti kuin kokeilemalla mutta lupaavalta näyttää.

[mysteryman]

Suurilla nopeusalueilla kärjen muoto korostuu ja veneperän suhteellinen vaikutus pienenee. Mahdollisimman pitkä secant-tyypin kärki ja loiva (alle 7 astetta) veneperä on siten muodoltaan paras suurissa nopeuksissa. Nopeuden laskiessa taasen veneperän suhteellinen vaikutus korostuu ja hieman jyrkempi veneperä toimii paremmin. Näillä tiedoilla voi kyseistä luotia vertailla G7 projektiiliin ja siten tulkita millä nopeusalueillla BC on parhaimmillaan ja millä alueella BC heikkenee.

[MSa]

Herrat,



Voin olla väärässäkin, mutta nyt oikaistaan hommaa hieman.



Luodin ballistinen kerroin ei muutu nopeuden suhteen.  BC = vakio.

Sitä vastaoin ilmanvastuskerroin muuttuu nopeuden funktiona. Ilmanvastuskertoimen funktio = Cd(v).



Esimerkiksi G1-funktiolla on tietty Cd(v) mukainen käyränmuoto, eri Cd arvo eri nopeuksilla

Kansanomaisesti voidaan sanoa BC:n voisi olevan "skaalauskerroin", jolla alkuperäisen Cd(v) funktion antama ilmanvastusarvo tietyllä nopeudella kerrotaan, jotta saadaan kyseisen luodin Cd arvo selville... Käyrän muotoon tämä ei vaikuta.



Se että kansankielessä puhutaan siitä että BC muuttuu johtuu moderneihin luoteihin sopivilla vastuskäyrillä varustettujen (G5 G7) laskentaohjelmien puutteesta. On ollut käytössä vain G1 funktiolla varustettuja ohjelmistoja. G1-käyrän muoto on jonkin verran eri kuin esim G7. Olemme pakottaneet G1-funktion laskemaan likipitäen oikein lentodaran antamalla sille empiirisesti etsittyjä BC-arvoja tai siten että BC:lle annetaan eri nopeusalueille eri arvo. Näillä menetelmillä pakotetaan vasemman käden hanskaa sopimaan oikeaan käteen.



Jos luodin oma ilmanvastuskäyrän muoto Cd(v) vastaa hyvin esim G7 käyrän omaa muotoa, niin tällöin luodille määrätty BC(G7) on vakio kaikilla nopeuksilla.



MSa



Tuolla on hyvä artikkeli yleensäkin aihepiiriin. http://www.pejsa.com/birthOfBallistics.htm">http://www.pejsa.com/birthOfBallistics.htm

[HJu]

Teoriassa näin. Litz on käytännössä mitannut 175 kisaluodin BCn G7 mukaisesti akustiikkaan perustuvalla laitteistolla ja saanut samalle luodille usein  hieman eri BCn eri nopeusalueille. Vaikka sen PITÄISI olla sama kaikissa nopeuksissa. Erot johtuvat mittauksen JA luotien toleransseista. Jopa aseen rihlaus vaikuttaa.



QTU antaa G7 bc:llä tarkat lentoradat jos BC on oikein. Mikä sitten on sopivin 4stä eri bc:stä Litzin testeissä? Itse käytän keskiarvoa niistä.

[JL]

Teoriassa näin.

QTU antaa G7 bc:llä tarkat lentoradat jos BC on oikein.

Ei välttämättä.

Litz itse on todennut (muistaakseni) Lapuan 338 scenulla olevan eron trans -ja subsoonisella alueella, siis QTU vs G7 lentoratoja verratessa.

Itse hän arveli tämän johtuvan aliäänialueen pienestä vaappumisesta joka hidastaa luotia enemmän kuin sen pitäisi "oikeasti" hidastua.

G7 pelitti muuten käytännössä 1:1, paitsi juurikin tuon loppulennon osalta laskelmat eivät vastanneet todellisuutta.



Tietty tässä vaikuttavat jo pienet asiat; ilmanpaine, rihlaus jne.

[HJu]

Lähde? Kysyttäessä Litz kertoi että eivät mitanneet Lapuan 338-luoteja lainkaan. Ei toki estä kommentoimista mutta en saanut häneltä ainuttakaan G7-arvoa Lapuan 338-luodeille. Totesi vaan että QTU+Tutkadata antaa riittävät lentoratatiedot.



Mutta kaikki lisätiedot kiinnostaa.

[JL]

Lähde? Kysyttäessä Litz kertoi että eivät mitanneet Lapuan 338-luoteja lainkaan. Ei toki estä kommentoimista mutta en saanut häneltä ainuttakaan G7-arvoa Lapuan 338-luodeille. Totesi vaan että QTU+Tutkadata antaa riittävät lentoratatiedot.



Mutta kaikki lisätiedot kiinnostaa.

Litz itse kirjoitteli siitä, muistaakseni snipershidellä, reilu vuosi sitten.

Saattoi olla .30 luodtikin kyseessä, en muista. Lapualaisesta nimenomaan kuitenkin puhuttiin, ja sen lentoradoista QTU vs todellisuus.

Siihen aikaan kun ei Lapuan Cd arvoja isommalti "siviileillä" ollut, itseni lisäksi tiedän vain yhden henkilön jolla ne oli. Siitä asia jäi mieleen.



Oma johtopäätelmä keskustelusta oli kuitenkin se (vaikka sitä en ko säikeeseen kirjoittanutkaan), että QTU on käytännössä tarkempi kuin G7.

Ja juurikin  siksi että QTU on periaatteessa suoraan luodin todellinen mitattu lentorata- jossa siis näkyvät esimerkiksi luodin lievästä epävakaudesta

johtuvat lentoratavaikutukset.

Toisekseen, eikös homma mennyt osapuilleen niin että Sierra kehitti/"standardoi" G7:n joskus 70 -luvulla, käyttäen 30cal FMJBT -luotia.

Jos asia oli näin, G7:n ei pitäiskään olla täsmälleen tarkka kuin ainoastaan vastaavilla luodeilla.

Toki G7:n tarkkuus on valovuoden edellä antiikkisen G1:n antamia laskelmia, mutta silti- se ei ole luotikohtainen mitattu tosielämän suure kuten QTU:n Cd:t ovat.



P.S.

Jostain muistelen lukeneeni (olikohan peräti Litzin kirjoittamia nekin) että pienemmillä, sanotaan .30cal ja alle, luodeilla siirtyminen transsoonisen kautta

subsooniselle alueelle tuppaa yleensä aiheuttamaan pientä vaappumista- ja tämä tietysti hidastaa luotia laskennallista arvoa enemmän.

Ja että tätä isommissa luodeissa ongelmaa ei niinkään olisi. Tiedä sitten.

[JL]

tuplat

[SO]

Pitää taas ihmetellä tätä herra litsiä ja kuinka miestä pidetään jumalana suomessa tällä hetkellä. Kuvien perusteella kovin nuoren oloinen heppu joka tietää jo kaikesta kaiken.



BCn muuttuminen joo varmasti on voimassa G1:llä joka ei ole enää nykyaikaa. Mutta niinhän sierrakin ilmoittaa eri BCt (G1) eri nopeusalueille.



Mutta kokeilkaapa 338lla ampua vaikka 500m kahdella eri lähtönopeudella ja laskea sen jälkeen samalla BCllä putoamat ja että pitääkö paikkansa. esim joku hui-hui 930m/s ja sitten joku paisutuslataus 850m/s. Sittenhän tidetään päteekö tutkadata, G7 ja G1 jos v0 on eri.

[JL]

Pitää taas ihmetellä tätä herra litsiä ja kuinka miestä pidetään jumalana suomessa tällä hetkellä. Kuvien perusteella kovin nuoren oloinen heppu joka tietää jo kaikesta kaiken.

"Bryan Litz majored in Aerospace Engineering at Penn State University and worked on air-to-air missile design for 6 years in the US Air Force before taking a job as Berger Bullets Chief Ballistician in November 2008. Bryan is now 29 years old, and has been an avid long range shooter since the age of 15. In particular, Bryan enjoys NRA Long Range Prone Fullbore/Palma competition and is the current National Palma Champion. Bryan is also a husband, and proud father of 3"





G7:sta, tuossa vertailutaulukkoa.

"i7" -kerroin tarkoittaa suhdetta G7:aan, 1.000 tarkoittaa samaa dragia kuin G7 standardiprojektiili, alle 1.000 on pienempi drag jne.



http://img199.imageshack.us/img199/5151/b7fc59bb202643005d26202.jpg">