6.5 CREEDMOOR

[J.J]

Ruuti palaa myös sitä tehokkaammin, mitä kovempi lataus on (paine). Joten noilla miedoilla latauksilla jää yleensä enemmän palamatonta ruutia.

[ttimonen]

Millä perusteella valitsette, mitä ruutia käytätte? Pääsääntöisesti hitailla ruudeilla saa maksimi nopeudet. Hitailla ruudeilla taas tulee se, että kaikki ruuti ei ole palanut luodin lähtiessä piipusta.

Jos haetaan vaan maksimaalista tarkkuutta, niin oman ymmärrykseni mukaan tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta käyttää ruutia/latausta, jossa kaikki ruuti palaa hyvissä ajoin ennen luodin poistumista piipusta. Tuolloin luulisi nopeusvaihtelunkin olevan pienintä. Jos kaikki ruuti ei pala, niin pienikin vaihtelu varmasti muuttaa palaneen ruudin määrää, ja sitä kautta aiheuttaa vaikutuksen kertaantumista. Samalla kuvittelisi, että hidas ruuti aiheuttaa enemmän puhallusta piipun suuhun, luodin lähtiessä piipusta, ja sitä kautta epävakauttaa luodin lentoa.

Ensimmäinen lyhykäinen kokeilu tuolla uudella Creedmoorella jätti vähän kysymysmerkkejä. Luotina lapuan FMJBT 9,3 g, Ruuti N150. Ammuin käytännössä Vihtavuoren Minimin ja Maksimin väliset lataukset 3 laukausta jokaista. Otos on pieni, mutta tuossa näytti, että 2,2 g kohdalla oli selkeästi pienin nopeusvaihtelu, joka suureni huomattavasti kovemmilla latauksilla. Tuossa ruuti paloi loppuun n. 500 mm kohdalla 650 mm piipussa. Siis Gordonin mukaan katsottuna. Olosuhteet ja sähläykset muuten oli sellaiset, ettei osumista voi päätellä mitään. Mitä tästä voimme päätellä, vai voimmeko mitään. 

Itse vasta aloittelija lataushommassa ja valitsin ruudiksi N555 koska pitäisi olla näille suunniteltua.
Tietysti jos olisi muita kaliiperejä ladattavana niin kokeilisin myös muilla mutta tällä mennään enkä paremmasta tiedä
Latailen lintupaukkuja ja nopeudessa en edes yritä maksimia vaan jossain puolen välin huiteilla taulukosta, siellä missä vähiten vaihtelua.

[Jan I]

Valitsen ruudin niin että saa tarvittavan nopeuden ilman hirvittävää paineen nousua, kestävät hylsytkin pidempään...
Wihtahousuilla on omalla kohdalla 6,5mmset (24" piipulla)lähes poikkeuksetta paineet nousseet äkisti ääripäässä vaaralliselle tasolle, tässä esim. Rs 62 tai 70 huomattavasti parempi ja nallitaskut ei löysty, tarkkuudessa ei myöskään mitään valittamista...

Lähetetty minun SM-G525F laitteesta Tapatalkilla

[VIN]

Nuo heitot lähtönopeuksissa on niin pieniä että tehdaslatauksilla ei noin hyviä tuloksia yleensä saa.

Sako rangella mittasin tällä aseella 10 m/s vaihtelua. Aivan totta että ei nuo heitot mitään mahdottoman suuria ole, mutta tuollainen 14 m/s heitto alkaa pitemmällä matkalla jo näkymään. Toisaalta niin harvoin pääsen niin pitkään matkaan ampumaan että sillä olisi kovin suurta merkitystä, ja kun nuo 100m kasat on vieläpä aika lailla parasta mitä olen koskaan ampunut. Muissa kaliipereissa olen kylläkin päässyt pienempään nopeushajontaan.

Tämä on ensimmäinen kerta kun lataan uusin hylsyihin, voiko sillä olla vaikutusta nopeushajontaan vrt. kerran ammuttu hylsy?

Tuosta ES luvusta murehditaan yleensä ihan liikaa. 15ms ES 500metrissä tarkoittaa 0,1mrad heitoa tähtäyspisteestä jos olet nopeuden keskiarvolla säätänyt kiikarin. Itsellä Käytössä Sakon rangen hylsyt ja annelia annettu kerran tai kaksi ja ES siinä 7ms nurkilla viimeksi kun mittailin.


Jos hylsyt oli suoraan paketista ja ammuttu suoraan kayttämättä kokosupistuksen kautta niin jotain vaikutusta voi olla nopeuteen. Mutta jos olet käyttänyt holkin kautta niin ne pitäisi olla kaikki samanlaisia joten ei pitäisi vaikuttaa

500m on tällä hetkellä pisin matka mihin pääsen ampumaan, niin nuo ES luvut riittää kyllä siihen. Mutta eipä siitä pienemmästä ES luvusta toki mitään haittaa olisi.

Hylsyt on kokosupistettu, mutta supistusaste on säädetty ammutuilla sakon hylsyillä, niissä hartiaa työnnetty pari satkua alaspäin jolloin lukko meni kevyesti kiinni vrt. ammuttun hylsyyn. Uusissa lapuan hylsyissä hartiamitta on selvästi lyhyempi, joten tällä holkin asetuksella se ei ole ottanut hartiaan edes kiinni. Ajatuksena tässä oli että en supista liikaa noita jo valmiiksi lyhyitä hylsyjä, tiedä sitten oliko tuolla mitään merkitystä. Pitää mittailla ES lukemia sitten kun on ladattu nohin kertaalleen ammuttuihin hylsyihin.

Kokeilin ladata nyt noihin kerran ammuttuihin hylsyihin ja ES puolittui.

Jatkossa käytän Scenar-L 8,8g luotia N150 2,48g latauksella, COL noin 73mm eli 0,5mm irti rihloista. Käynti noin 0.3-0.4 moa, 10lks nopeus ka=829m/s ES=7m/s +7 läpötilassa. Kävin tätä eilen testaamassa 500 metriin, 20cm pleitti tuntui melkein liian helpolta. Ammuin myös paperitauluun yhden 5lks 60mm kasan, tuota vähän häiritsi kova väreily ja puuskainen 3-4m/s tuuli.

[Markku68]

Mihinkäs tulokseen ootte tulleet. Vihtavuoren kupongeissa käytetään pientä kivääri mallia, mutta Norma ja Hornady isoa ja Magnun nallia.
Onko näiden välillä ollu merkityksellisiä eroja? Nykyisenä nallin saanti aikoina ois omissa varastoissa tuota viimeistä ihan hyvinkin:)

[metsienmies]

Pienen nallin, ison nallin ja iso magnumnallin liekkiero vastaa käytännössä yhtä greiniä ruutia. Eli esim jos lataus olisi 41 greiniä pienellä, vastaavasti isolla sama vauhti tulisi 40 ja magnumilla 39 greinillä ruutia. Muutenhan asialla ei ole kiin merkitystä. Pikkunalli antaa aavistuksen tasaisemman sytytyksen, ja pieni nallitasku kestää paljon enemmän lataus kertoja ennen kuin tasku väljistyy. Iso magnum antaa ehkä epätasaisinta lähtöä. Päättää vaan mitä nallia meinaa käyttää ja kehittää latauksen sen mukaan.

[Markku68]

Pienen nallin, ison nallin ja iso magnumnallin liekkiero vastaa käytännössä yhtä greiniä ruutia. Eli esim jos lataus olisi 41 greiniä pienellä, vastaavasti isolla sama vauhti tulisi 40 ja magnumilla 39 greinillä ruutia. Muutenhan asialla ei ole kiin merkitystä. Pikkunalli antaa aavistuksen tasaisemman sytytyksen, ja pieni nallitasku kestää paljon enemmän lataus kertoja ennen kuin tasku väljistyy. Iso magnum antaa ehkä epätasaisinta lähtöä. Päättää vaan mitä nallia meinaa käyttää ja kehittää latauksen sen mukaan.

Kiitoksia. Pitää alkaa vain alkaa säätää ja testata. Sillähän se selviää, tämäkin:)

[Viljou]

Kysytääs täältä viisaammilta näin aloittelijana.

Kokosupistelin tuossa Lymanin holkeilla kerran ammuttuja Sakon hylsyjä. Pituudet pysyivät 1.910" - 1.920" sisällä, N555 ruutia 43.6 grainia eli ei edes kannu täynnä. 8g Scenar-L kuula sisään ja pituutta ogiveen 58.80 mm.

Huomasin, että kaula pullisteli. Testasin paria patruunaa piipussa, kammen sai jollain tapaa kiinni mutta pois ottaessa sai käyttää melkein lekaa ja pesä jätti rinkulan kaulaan. Tein sen jälkeen testiksi viel ämuutaman patruunan pari kertaa ammutuilla Sakon hylsyillä samalla kaavalla, mutta niissä luoti upposi nätisti eikä kaula pullistellut mihinkään suuntaan.

Mistähän tätä ongelmaa lähtisi purkamaan? Supistusholkin vaihto kunnolliseen? Hylsyjen trimmaus minimimittoihin? Liitteenä kuva, vasemmalla ongelmallinen hylsy jonka latauspituutta lyhensin reilusti ja oikealla muutaman kerran ammuttu hylsy.

[Jappi]

Oletko niipannut tuon vasemman puoleisen? Jos tarkoituksella niin voimaa vähemmäksi, ellet tarkoituksella niin luodinasetusholkkia kierros ylemmäs. Vastaavasti tietenkin sitten luodinasetusta alemmas että saat halutun latauspituuden.

[HJu]

Kokeilitko täyssupistettuja hylsyjä pesään ilman luoteja ? Joskus hylsynkanta jää vähän pulleaksi ja silloin hylsy jämähtää helposti pesään.

Latauspituuden kasvattamista kannattaa myös kokeilla.

[Viljou]

Oletko niipannut tuon vasemman puoleisen? Jos tarkoituksella niin voimaa vähemmäksi, ellet tarkoituksella niin luodinasetusholkkia kierros ylemmäs. Vastaavasti tietenkin sitten luodinasetusta alemmas että saat halutun latauspituuden.

En muita toimenpiteitä tehnyt kuin yo. kuvaus. Lisätään vielä, että vasemman puoleinen patruuna oli lähtötilanteessa yhtä pitkä kuin oikea, mutta lähdin lyhentämään pituutta hiljalleen aina testaten patruunassa. Kaula näytti siis samalta pituudesta riippumatta.

Kokeilitko täyssupistettuja hylsyjä pesään ilman luoteja ? Joskus hylsynkanta jää vähän pulleaksi ja silloin hylsy jämähtää helposti pesään.

Latauspituuden kasvattamista kannattaa myös kokeilla.

Kokeilin hylsyjä pesässä ilman luoteja, kaikki istuivat oikein nätisti ennen luoditusta. Latauspituudella ei ollut merkitystä tilanteessa, lähdin 0.2 mm irti rihloista ogivesta mitattuna.

Edit: Hitaalla kävin, nyt ymmärsin mitä Jappi taisi tarkoittaa. Holkki taisi olla säädettynä "pohjaan" asti, joka ilmeisesti olikin väärä tapa. Eli holkkia reilusti ylös ja asetusta alas, näillä eväillä jatketaan kohta.

[metsienmies]

Aika raju neck tension myös tossa vasemman puoleisessa, nimittäin luodin kärkeen tullut luodituskarasta aika selkeä ura. Heitä hylsy menemään, etenkään sakon needmoor hylsyt eivät kovin arvokkaita ole.

[Viljou]

Jappihan sen käyttäjävian paikansi. Luoditusholkkia pari kierrosta ylemmäs ja nyt ei luotiinkaan tule tuota törkeää uraa. Kiitos myös muille muista kommenteista / vinkeistä.

[Jappi]

Jep, joskus saman virheen tehnyt kun oli niippauksen jäljiltä holkin lukkorengas tavallista ylempänä eikä muistanut asettaa sitä kohdalleen ratapaukkuja ladatessa.

[Räiskis]

Kannataisi tuo lataushomma aloittaa jonkun kokeneen kanssa, säästyis joskus pahoilta virheiltä, tuollaiset virheet voi johtaa jo johonkin vakavampiinkin rikkoutumisiin.  Kuvasta päätellen melko tiukka niippi kun luodinkärki painunut? Kun ei noita latauskursseja juur kukaan taida järjestää?
Ite joskus revolverin patruunoille pidin latauskurssin, kesti koko päivän mutta aika tarkkaan kävin hommaa, vähän jo kaikki kävijät paukkuja ladanneet.
Noita patruunoita tuli ladattua, moneen vehkeeseen ja monelle käyttäjälle latauksia haettiin. Nopeusmittarin läpi satoja laukauksia. Ite paljon ammuin mittarin läpi ihan reenipaukutkin.