Morjesta.
Tuli teetettyä uusi piippu M65 aktioon, kun vanha oli jo pahasti ruosteessa.
Eilen kävin ampumassa sillä lapuan 8g trainereita ja käynti luokkaa 80mm??
Piippu 308, 600mm ja 1:10 rihlauksella.
Tarkoitus latailla vielä 10g scenareita, mutta mahtaako tuosta ikinä löytyä hyvää alle MOAn käyntiä?
Mitäs mielipiteitä?
Ihan OK käyntiä kolmeensataan tuolla luodilla. Satkuun pitäisi saada MOA tai jopa puolikas siitä. Parhaimmillaan oma vakio Tikan piippuni on tehnyt 0.4 MOA kasoja satkuun tuolla luodilla.
Ihan pikkusen on tainnut aloitusviestistä jäädä oleellisia tietoja pois, jotta kukaan voisi tuohon mitään järkevää vastata. Oleellista olisi ainakin tietää, miltä matkalta ammuttu ja millaista kasaa on tuolla kiväärillä saanut aikaan ennen piipun vaihtoa. Tai sitten ampuja yleensä jollain muulla aseella. Sitten myös oleellista tietää, minkä valmistajan piippu ja kuka seppä sen on pesittänyt/asentanut.
Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - elokuu 18, 2025, 12:06Ihan pikkusen on tainnut aloitusviestistä jäädä oleellisia tietoja pois, jotta kukaan voisi tuohon mitään järkevää vastata. Oleellista olisi ainakin tietää, miltä matkalta ammuttu ja millaista kasaa on tuolla kiväärillä saanut aikaan ennen piipun vaihtoa. Tai sitten ampuja yleensä jollain muulla aseella. Sitten myös oleellista tietää, minkä valmistajan piippu ja kuka seppä sen on pesittänyt/asentanut.
Joo, ehkä olisin voinut toisella tavalla muotoilla kysymyksen. Eli jos piippu joka on tehty taiten ja ampuja osaava, niin paljonko eri luotien välillä on eroja? Eli jos piippu on ronkeli, niin voiko sama piippu ampua 90mm kasaa ja 20mm kasaa?
Nuo scenarit kävivät alle MOAn, joten ainakin sillä perusteella tuntuisi tykkäävän niistä enemmän kuin trainereista.
Jos raskaat Scenarit toimii niin piippu on tarkka. Tuosta toisesta kuulasta tiedät nyt että se ei toimi tuossa piipussa. Se on ihan tavallista että jotain kuulaa ei vaan saa tarkaksi tiettyyn piippuun. Solidiluodeilla tätä esiintyy melko usein. Eli tarkkuusosrvattu 1-2 e/kpl maksavaa luotia ei kaikkiin aseisiin saa tarkaksi millään. Voi istä jäädä harmittelemaan mutta ei se siitä muuksi muutu.
Itsellä on 308 Win kivääri jossa 10" nousu. Ei ammu alle 167gr luodeilla mitään kasoja, enempi roiskaisuja. 168 Match King ja 175 Scenar ampuvat pargaimmillaan alle Moan kasoja. Omassa kiväärissä 155 Scenar on tarkkuudeltaan surkea mikä on harmi. 167 Scenu on parempi ja 175 Scenar suorastaan loistava.
Summa summarum: Se että piippusi ampuu 123gr FMJ:llä huonoja kasoja ei kerro 155 Scenarien tarkkuudesta tuossa piipussa vielä mitään. Ja kannattaa se 175 Scenar kokeilla myös.
Onko Peurala?
Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 19, 2025, 18:09Se on ihan tavallista että jotain kuulaa ei vaan saa tarkaksi tiettyyn piippuun. Solidiluodeilla tätä esiintyy melko usein.
Oliko niin, että kevyemmillä luodeilla yleensä tätä ongelmaa, mutta painavammat toimii ?
Mielestäni ei voi sanoa noin yksioikoisesti kaikista piipuissa. Tuossa omassa Sig 716 ei kevyet luodit toimi ollenkaan. Koska kyseessä kovakromattu 16.5" piippu niin en tiedä johtuuko piipusta, rihlannoususta vai matalista lähtönopeuksista.
Oikeastaan vain yksi pätee aina: Jos luoti on rihlannousuun nähden liian pitkä (=painava) niin se ei vakaudu ollenkaan ja tarkkuudesta ei voida puhua.
Luodin rakenteen perusteella voisi tehdä järjestyksen.
1. tasaperäinen vaippaluoti, reikäpää
2. veneperäinen vaippaluoti reikäpää
3. kokovaippaluoti FMJ
Syy tähän järjestykseen on valmistustapa.
Vaippaluoti valmistetaan valmiiksi mitoitettuun vaippaholkkiin johon kalibroitu lyijysisus asetetaan ja sen jälkeen puristetaan muotoon.
Kärkeen päin supistetussa reikäpääluodissa ydin jää lähes lieriöksi ja luodin tasapaino on parempi.
Oleellinen asia on vaipan tasalaatuisuus ja vaikuttaa luodin tasapainoon kun tuo pyörii sen 3000 kierrosta sekunnissa. FMJ luoteja on vaikeampi valmistaa yhtä tasapainoisiksi kun noita reikäpäisiä.
Kupariluodit voi olla yhtä tarkkoja kuin vaippaluodit, aseet vaan on tähän asti tehty vaippaluodeille ja luodit on sen mukaan suunniteltu. Noille solid luodeille pitäisi kaiketi tehdä erilainen piippu, rihlapalkin muoto ja nousu jos niistä hakisi parasta.
En oo ite ikinä antanu mitään painoarvoa niin tehdas kuin custom piipussa tollasille perus bulkkipaukkujen tarkkuudelle, ne nyt ei muutenkaan oo lähtökohtaisesti tarkkuusorientoituneita patruunoita/luoteja ja luodin paino itsessäänkään ei ole tarkkuuden puolesta optimi kyseisille nousuille.
Sellanen nopea yleistys 308 kohdalla vaippaluodin paino graineissa ja sille optimi nousu:
168, 1:12
175, 1:11
185, 1:10
Jos ei esim 175 scenaria saa käymään 1:11 nousun piipusta niin sitten voi jo alkaa miettimään latausprosessia tai itse piipun laatua, mutta mistään bulkkipaukuista ei kannata kummosia johtopäätöksiä tehdä
Nopea yleistys ei oikeastaan toimi, koska vakautuminen (tai vakautumattomuus) ei johdu massasta, vaan on verrannollinen oikeastaan vain luodin pituuteen, eli kuinka paino on jakautunut. Pituuden lisäksi vaikuttaa luodin muoto.
Käytännössä luodin muoto eli sitä kautta painojakauma sekä materiaali(t) määrittelee paljonko piipussa pitää olla vähintään nousua että vakautuu.
Optimi nousut on vähän höpöjä, mutta mitä loivempi nousu niin sitä vähemmän aihion laatupoikkeamat vaikuttaa osuntaan.
Satanen on aika lyhyt matka 308:lle. Lähinnä saa irti ne lataukset/patruunat mitkä ei ainakaan toimi. 300m antaa merkittävästi paremman kuvan aseen toiminnasta.
Tuo alussa mainittu S374 ei ole mikään pitkän matkan luoti vaan halpa harjoittelu luoti joka on tarkimmillaan tuonne satkuun. Matkan pidetessä kasat alkavat leviämään ja kolmella satasella MOA on jo tuuristakin kiinni. Kolben kalkulaattorilla noita optiminousuja voi laskeskella (http://www.geoffrey-kolbe.com/barrel_twist.htm), oman kokemuksen pohjalta myöskin liian tiukka nousu (S reilusti yli 2) lyhyellä luodilla on huono juttu tarkkuuden kannalta.
mites tuo pyörimisjuttu nykyään kun luotien ja ehki piippujenki laatu parantunut?
sitte semmonen kun nuita mailin kahen kilpailukalustojen voittajien vakautumisia laskenu niin niissä ollu reilustikki yli kahen?
Lainaus käyttäjältä: KJJ - elokuu 21, 2025, 05:38mites tuo pyörimisjuttu nykyään kun luotien ja ehki piippujenki laatu parantunut?
sitte semmonen kun nuita mailin kahen kilpailukalustojen voittajien vakautumisia laskenu niin niissä ollu reilustikki yli kahen?
Sorvatuissa pitkissä solideissa ehkä ne ballistiikan "nyrkkisäännöt" voivat olla vähän eri kuin 1900-luvun tekniikalla valmistetuissa tavanomaisissa vaippaluodeissa.
Pyörimisjuttu on fysiikkaa eikä muuksi muutu. Jos rihloissa tai luodissa on toivomisen varaa niin se näkyy taululla. Nykyään saa ehkä helpommin hyviä luoteja kaupasta mutta ei fysiikan lait mitenkään ole muuttuneet.
Lainaus käyttäjältä: KJJ - elokuu 21, 2025, 05:38mites tuo pyörimisjuttu nykyään kun luotien ja ehki piippujenki laatu parantunut?
sitte semmonen kun nuita mailin kahen kilpailukalustojen voittajien vakautumisia laskenu niin niissä ollu reilustikki yli kahen?
Mulla oli noissa ongelmaisissa se S viiden paikkeilla, perinteisesti tarkkuus aseissa on pyritty 1.5-1.6 haarukkaan. Pitkän matkan ammunnassa pitää huomioida että nopeuden laskiessa yliäänisellä alueella tarvitaan tiuhempaa twistiä, eli se S voi piipulla olla reilusti yli kahden jotta parissa kilsassa pysytään 1.5:ssä.
nii ku semmosta muistelen kuulleeni/lukeneeni joskus että kun ylittää tuon 1,5 niin luodin "virheet" rupeavat näkymään taulussa ja jostain 2800 kierosta sek tai jotain oisi osunnan kannalta hyvä(markinaalinen vakautuminen mutta taitaa paremmin kasapuolelle mennä) niin ilmeisesti nykyiset paremmat luodit kestävät isomman S ainakin tarkasti tehdyt kokokuparikuulat tai ainakin niillä näkyy voittavan nuilla tosi pitkillä matkoilla mutta snaipperi ammunnassa ei taida niin haitata vaikka alkumatkasta pikkusen korkkiruuvia luoti lentääkin kuhan sattuu kauemmas hyvin
Luodin sopivasta vakautumisesta tuntuu olevan hieman ristiriitaista "tietoa" maailmalla.
Nordiksen sivuilla suositellaan pysymään alle 2 SG arvoissa
https://www.nordis.fi/blogi/lapua-ballistic-tips-vinkki-8-stabiliteettilaskurin-hyodyntaminen/
Toisaalta Bryan Litz sanoo että enemmän on parempi. Ei tuossa suoraan sano mikä se arvo on, mutta 8" nousulla .30 175grs on varmasti paljon yli 2.
https://www.facebook.com/share/p/1D3JhedFsz/
Ihan ei mulla riitä tieto ja ymmärrys sanomaan mikä noista on oikein.
Omia kokemuksia on kuitenkin 308 kaliiperista 2kpl 12" nousulla, 1kpl 10" ja 1kpl 8" nousulla. Noista kaikki on käyny melko hyvin 11g lockbasella, niinkin hyvin että neljästä ensimmäisestä on vaikea sanoa mikä käy parhaiten. Jyrkimmällä nousulla oleva ei tuolla luodilla ole käynyt ihan niin hyvin mutta ei huonostikaan.
Sensijaan se käy erittäin hyvin 10g ScenarL:llä!
Pitkälle ~1km matkoille en ole huomannut muuta eroa kuin sen mitä erimittaisilta piipuilta voikin odottaa. Niillä matkoilla kuitenkin on niin paljon muuttujia että vaatii paljon testausta ennenkuin pystyy sanomaan mitään varmaa.
Linkin takaa löytyy minun tuloksia ks. aseilla.
https://dev.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=25471.30
Käsittääkseni vaippaluodeissa suuret kierrosnopeudet aiheuttavat potentiaalisesti enemmän riesaa kuin solidluodeilla joista ei voi vaippa irrota tai revetä kesken piippu- ja lentoajan.
Vaunukanuunoissa on ajat sitten luovuttu rihlauksista kokonaan ja siirrytty alikaliperisabotteihin ja nuoliammuksiin. Saadaan lähtönoopeutta helposti enemmän eivätkä hyrrävoimat riko ammusta tai hajauta iskuenergiaa maalissa. Myöskään kiertopoikkeamaa ei esiinny. Miinuksena sabotin palat lähtevät lujaa piipusta ja olisi hyvä että omia joukkoja ei ole niiden lentoradan välittömässä läheisyydessä. Lisäksi suujarruja ei yleensä voida käyttää. Jälkimmäinen ei niin haittaa kun lavettina on +50tn panssarivaunu ja putkella on lisäksi hydraulinen rekyylinvaimennus.
Laitoin mielenkiinnosta tuon S374:n (niitä on monta sataa kaapissa) Kolben kalkulaattoriin ja 10" nousulla sen S on n. 5,5 piipun suulla. 11" nousulla joka omasta piipusta löytyy S=4.5 -> tämä voisi hyvin selittää eron omissa ja OP:n tuloksissa.
Uusissa tikan .308 piipuissa on siirrytty 10" nousuun Sakon mukaan, voi tehdä hallaa kevyempien luotien ampumiseen.
Lainaus käyttäjältä: JPu - elokuu 20, 2025, 11:32Nopea yleistys ei oikeastaan toimi, koska vakautuminen (tai vakautumattomuus) ei johdu massasta, vaan on verrannollinen oikeastaan vain luodin pituuteen, eli kuinka paino on jakautunut. Pituuden lisäksi vaikuttaa luodin muoto.
Täytyy massankin jotain vaikuttaa, koska se on mukana sg:n laskentakaavassa. ;)
Toisin sanoen, saman pituiset ja saman halkaisijan luodit, mutta eri painoiset vakautuvat eri tavalla.
Lainaus käyttäjältä: LaukausOsuma - elokuu 29, 2025, 11:08Lainaus käyttäjältä: JPu - elokuu 20, 2025, 11:32Nopea yleistys ei oikeastaan toimi, koska vakautuminen (tai vakautumattomuus) ei johdu massasta, vaan on verrannollinen oikeastaan vain luodin pituuteen, eli kuinka paino on jakautunut. Pituuden lisäksi vaikuttaa luodin muoto.
Täytyy massankin jotain vaikuttaa, koska se on mukana sg:n laskentakaavassa. ;)
Toisin sanoen, saman pituiset ja saman halkaisijan luodit, mutta eri painoiset vakautuvat eri tavalla.
Luodin tiheys toki vaikuttaa, lyijyttömät ja tiheydeltään pienemmät luodit kuten kuparista tehdyt vaativat tiuhempaa eli numeerisesti pienempää rihlan nousua kuin vastaavat lyijyluodit.
Omassa käytössä ja testissä tuo nyrkkisääntö on pätenyt aika hyvin kun tarkkuutta haetaan.
Umpikuparisissa taas saa mennä yhden painoluokan alaspäin esim:
1:11 noususes kupari siellä 168 tienoilla, kun lyijyvaipallinen on sen 175 tienoilla.
Taasen 1:10 nousulla vakautuu iha hyvin se 175 graininen monometalli.
Kyllä se vaan kummasti luodin massa ja koko korreloi. ABlla vielä huomattu, että painava lyhyellä veneperällä oleva luoti kuten esim 175 scenu pärjää transsoonisest aika hyvin
Eipä sekään taida olla mikään sattuma että tiukemmat nousut on suosiossa ja mm Sakokin alkanut siirtymään 308lla 10 nousuun painavien korkean BC luotien sekä kuparin yleistyessä.
Tuli testailtua 11.3g scenaria. Tämä tuntui käyvän todella hyvin. 8lks kasa.